// >> Kalalajit

Ah, kalaa! Vaikka Suomi onkin tuhansine järvineen kalastajien luvattu maa, ei ihan jokaisessa taloudessa kuitenkaan päästä nauttimaan vesistöjemme antimista tarpeeksi usein. Kalat sisältävät runsaasti terveellisiä rasvoja ja omega-3:a, mikä tekee niistä täydellisen ruoan pöytään kuin pöytään.

Mikäli olet paistamassa kalaa ensimmäistä kertaa, kannattaa huomioida, että kala käyttäytyy pannulla melko eri tavalla esimerkiksi naudanlihaan tai kanaan verrattuna. Kala voi erityisesti palaa herkemmin kiinni, joten tärkeää olisi valita käyttöösi paras paistinpannusi.

Kala paistuu ja maistuu parhaiten voissa, joka sulatetaan pannulle sen esilämmityksen aikana. Kylmälle pannulle kalaa ei kannata laittaa. Voin kuplimisen loputtua on pannu tarpeeksi kuumana laittaaksesi kalan kypsymään.

Kalan paistopuolesta ja nahkapuolen irroittamisesta löytyy varmastikin monia koulukuntia, mutta mielestämme nahkapuoli tulisi laittaa ensimmäisenä pannulle sen rapeuden lisäämiseksi. Rapea nahka kelpaa hyvin syötäväksi, mutta se myös irtoaa helpommin fileestä paistamisen yhteydessä, mikäli et sitä halua lautasellesi laittaa.

Kun nahkapuoli alkaa olla valmis, alkaa fileiden reunat vaalenemaan kypsymisen merkiksi. Tässä vaiheessa filee tulee heittää toiselle puolelleen, joka tarvitsee enää hyvin pienen paistoajan ollakseen valmis.

Kotimaiset kalalajit, ja erityisesti erilaiset lohilajikkeet ovat onneksemme niin maukkaita jo itsessään, ettei ruoanvalmistuksessa tarvitse käyttää liiallisesti mausteita. Suolaa on kuitenkin suositeltavaa lisätä maun esilletuomiseksi. Muita suosittuja mausteaineita ovat esimerkiksi mustapippuri ja tilli. Mausteet kannattaa heittää sekaan jo paistamisvaiheessa.

Moni tykkää kalastamisesta ja kalan syömisestä, mutta välissä on kuitenkin omat askeleensa, jossa vedenelävä livahtaa ongenkoukun päästä lautasellesi. Kyseessä on tietenkin kalan perkaaminen, jossa kalasta irrotetaan syötäväksi kelpaamattomat osat.

Ensimmäisenä tehtävä on tietenkin varmistaa, että kala on kuollut tai vähintäänkin tainnutettu. Mikäli eväkäs vielä nykii pussissa päivällisajan lähestyessä, voit lyödä sitä jämäkästi niskaan esimerkiksi vasaralla tai jollain muulla kovalla esineellä.

Seuraavaksi voit tehdä viillon kalan kaulaan kidusten tuntumassa, jolloin kala verestetään. Kalan voi laittaa verestyksen jälkeen kylmälaukkuun, mikäli perkaaminen ei tapahdu saman tien.

Seuraavaksi kalan vatsa leikataan auki terävällä veitsellä tai puukolla, aloittaen sahaaminen fisun peräaukon tietämiltä kurkkuun saakka. Varo kuitenkin osumasta sappirakkoon!

Kun kala on saatu selälleen auki, on sisuskalujen poistaminen käsin helppoa. Paketti lähtee liikkeelle tiukalla puristusotteella ja päättäväisellä vedolla. Sisuskalujen alta paljastuu ilmarakko, jonka perkaaja voi tarvittaessa puhkaista.

Seuraavaksi kalalta on irrotettava pää, mikä tapahtuu leikkaamalla terävällä veitsellä kiduskaaren takaa. Tässä vaiheessa on kuitenkin varottava, ettei puukko katkaise kalan selkärankaa. Kun selkäranka osuu kohdalle, on puukko käännettävä kohti pyrstöä, missä vaiheessa filee pyritään sujuvalla liikkeellä irrottamaan selkärangasta. Tämä tulee toki myös toistaa kalan toisella kyljellä. Tässä vaiheessa jäljelle jää kalan rungon lisäksi kaksi fileetä, josta on lopuksi leikattava kylkiruodot irti.

Suomen tuhansissa järvissä ja rannikkoseudulla pyörii vakituisesti noin 70 erilaista kalalajia, Mutta eri lajien edustajia on kuitenkin ajan saatossa tavattu yhteensä 103. joista noin 20 on tavallisten kalastajien pyydettävissä. Istukaslajeja, kuten kirjolohi, vesistämme löytyy 18 erilaista.

Ahven on toki yksi yleisimmistä ja eniten kalastetuista kalalajeistamme. Ahven on varmastikin myös tunnistettavin kalalajimme pystyraitojensa ja omaperäisen ruumiinmuotonsa ansiosta. Ahven on maukas kala, mutta useinkaan pienikokoiset yksilöt eivät kelpaa ruoaksi.

Järvilohi on yleisesti kenties arvostetuin kalalaji, johon Suomen sisävesistöissä on mahdollisuus törmätä. Lohen kilohinnat ovat koholla myös kaupoissa ja markkinoilla, vaikka tarjonta onkin kasvanut runsaasti kysynnän myötä. Lohenkalastuksen seurantaa on tiukennettu myös tämän seurauksena. Järvilohesta on mahdollista valmistaa hyvin monimuotoisia aterioita, sillä lohi sopii lähes minkä tahansa salaatin tai vaikkapa pastan sekaan. Järvilohen lisäksi myös väljemmillä vesillä viihtyvä merilohi on niin ikään arvostettu ruokakala.

Myös kuha sekä järvi- ja meritaimen ovat erityisen suosittuja ruokakaloja, joiden löytäminen on kenties hieman lohta ja ahventa haastavampaa. Taitava ja kokenut kalastaja kuitenkin osaa tunnistaa näidenkin kalastukseen sopivat alueet. Mikäli aikomuksenasi ei ole kuitenkaan lähteä itse vesistöille kalastamaan, löytyy näistä jokaista varmasti myös paikkakuntasi isommista kaupoista. Siispä pannu kuumaksi ja fisua tulemaan!